Tyttö käskee, ukot tottelee

Kävimme tänään mummolassa vähän mustikoilla. Mummi jäi tekemään ruokaa, minä poimin mustikoita ja pappa viihdytti Tiitiäistä näytellen luonnon ihmeitä sammaleestä, puihin ja ötököihin, mustikoita mutustelleen ja naavan kanssa pelleillen. Joku oli käynyt poimimassa marjat normaaleilta apajilta, mutta kun pieni ämpärini alkoi olla täynnä, löysimme valtavasti suuria mustikoita - tietenkin. Noh ämpäri täynnä ja tyttö väsyneenä lähdimme takaisin. Matkan varrella kuitenkin menimme minun mummolani pihalla olevan leikkimökin ohitse ja tsadaam!! Tiitiäisen väsymys oli poissa. Sisällä horroksessa aikaansa viettäneessä leikkimökissä neiti keksi heti leikin ja alkoi tehdä ruokaa ja sisustaa. Häntä ei haitannut lainkaan, että leikkimökki oli päässyt hieman repsahtamaan aikojen saatossa.

Leikkimökki on minun isoisäni yli kuusikymmentä vuotta sitten omin käsin rakentama mökki, jossa isäni isommat sisarukset olivat aikanaan leikkineet, sitten oma isäni pikkuveljensä kanssa ja sitten yhden sukupolven kasvettua ulos leikkimökkeilystä vaipui mökki jälleen horrokseen pihan perälle, kunnes minä ja sisareni olimme pieniä ja leikkimökki taas kaivettiin esiin ja kunnostettiin. Nyt mökki on taas saanut olla vuosia tyhjillään, mutta ensi kesänä kuulemma mökki laitetaan taas kuntoon. Ja syytä onkin, sillä perinnettä täytyy säilyttää ja typynen vaikutti äärimmäisen innostuneelta mökistä.

Toki neiti ei mökissä kokoaikaa täysin yksin leikkinyt, vaan leikkiin otettiin mukaan myös pappa, jonka piti kuuliaasti "syödä" neidin tekemiä pöperöitä ja tehdä milloin mitäkin. Lisää pontta leikkeihin saatiin kun isäni veli saatiin myös mukaan leikkiin ja siellähän ne isot miehet seisoivat leikkimökissä ja nautiskelivat polven korkuisen tarjoiluista. Leikkimökki on siis saanut uuden valtiattaren ja alamaisina pappa ja pappan veli ovat tietenkin itseoikeutettuja vierailijoita.