Muumien vieraana

Meillä on ollut tapana käydä joka kesä retkellä kummityttömme kanssa. Tänä kesänä retken ajankohta jäi melko myöhäiseen sillä huomenna kummityttömme aloittaakin jo esikarissa. Retkikohde mietitytti kovasti, sillä mihinkään kovin kauas kotoa emme voineet suunnata ja toisaaltaan lapsukaiset ovat kovin eri ikäisiä ja kummallekin piti jotakin olla. Ajattelimme ensin ihan vaan Hop Lopia tai vastaavaan, mutta koska Tiitiäinen on niin pieni ja kummityttö niin "iso" olisimme olleet koko porukka jakautuneena kahteen osaan, joten hylkäsimme ajatuksen. Päädyimme lopulta muumimaailmaan ja ihan hyvä niin, sillä vietimme mukavan päivän.
 

Itse en ole ikinä ennen siellä käynytkään, eikä kukaan muukaan meidän perheestä (kummityttö tosin kertoi paikanpää käyneensä siellä aiemminkin ja peräti kolmeen kertaan). Nytpä on nähty sekin paikka. Teatteriesitys oli pettymys. Niin huonoa Näytelmää ja näyttelemistä en oikein sulata, mutta pikkuväki taisi tykätä. Tiitiäinen tosin nukahti kesken esityksen, mutta se oli tavallaan odotettavissa sillä olihan päikkärien aika. Muumitalo oli kiva ja sitä olisin voinut katsella tarkemminkin, mutta tytöistä vanhemmalle talo oli jo tuttu, joten hänestä kovempi juttu oli kiivetä portaat ylös ja alas samalla kun itse koitin nuoremman kanssa pysyä perässä. Kauniiden merimaisemien lisäksi erilaiset polut olivat kivoja ja Tiitiäinen piti muumihahmoista kovasti. Jotenkin tylsää kuitenkin oli, etteivät muumihahmot puhuneet mitään.

Melko yksinkertaisista aineksista oli alue tehty, mutta kauniin Naantalin, kesäisen sään ja muumihahmojen lisäksi hyvään päivään paljoa muuta tarvittukkaan kuin lasten kanssa yhdessäoloa ja ehkä hieman hattaraa.

Hattara maistui myös Tiitiäiselle