Tiitiäisestä on tullut kova tyttö karkailemaan. Tai oikeastaan hänelle se on leikki. Hän menee edellä ja äiti tulee perässä ja tätä harrastetaan niin nukkumaan mentäessä kuin pihallakin. Toisinaan taas hiekkalaatikon kutsu käy liian kovaksi ulos mentäessä, että neiti karkaa sinne vaikka oikeastaan oltiin menossa kauppareissulle. Toisinaan neiti taas karkaa liukumäkeen laskemaan parit liut kun pitäisi lähteä hakemaan mummia satamasta. Neidille ulos pääsy tarkoittaa ilmeisesti vapautta ja leikkimään pääsemistä.
Onneksi kuitenkin kotoa pois ollessamme neiti ei harrasta karkailua ja kaupungilla hän pitää aina nätisti kädestä kiinni. Jopa niin hyvin, että ollessamme mummin kanssa liikenteessä mummi koitti saada neitiä lähtemään liikenteeseen nostettuaan tytön istuimesta auton viereen, ei tyttö liikkunut mihinkään, vaan ojensi kättään mummia kohden ja sanoi "kii". Oppi on ilmeisesti mennyt perille. Olenhan jonkun kerran häntä peloitellut autoista.
 |
| Miten niin karkaan? Täällähän mä ihan rauhassa leikin... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pieni viesti visiitistäsi on aina tervetullut.