Odotusta odotusta...

Tänään se vihdoin tapahtuu. Saan ihka uuden iPhonen. Tai oikeastaan sain sen jo pari viikkoa sitten, mutta nyt vihdoin saan sen käyttööni, kun liittymä siirtyy uudelle operaattorille. Tätä olenkin odottanut jo jonkun aikaa, eikä vähiten siksi, että olen viimeiset kolme viikkoa kärvistellyt iänkaikkisen vanhan puhelimen kanssa pudotettuani puhelimeni vahingossa vessapyttyyn.

Odottelua on muutenkin, sillä Sunnuntaina meidän pieni murunen täyttää 1 vuotta, joten juhlintaa on tiedossa Sunnuntaista Tiistaihin asti. Tähän odotukseen liittyy myös paljon suunnittelua ja tiedossa on myös siivoamista ja leipomista, mutta tavoilleni uskollisena jätän kaiken viimetippaan vaikka suunnitelmia on ollut jo kesäkuusta asti :)

Nyt tarjottavaksi on ainakin tiedossa perinteisten täytekakun ja voileipäkakun lisäksi, coctailpiirakoita, saaristolaisleipäsiä mätimoussella, tyrnikakkua, tonnikalapiiraita ja jotain muuta hyvää.

Odotuksista suurin on kuiten joulunodotus ja nyt Joulukuun alettua pystyi aloittamaan myös joulun laittamisen kotiin. Kynttilöitä nyt olen poltellut aiemminkin jo, mutta nyt laitoin myös tähden ikkunaan ja aloin suunnittelemaan jouluvalojen asennusta pihalle. Myös pipareiden leipominen on jo suunnilemissa ja vierashuone on muuttunut tonttupajaksi, jossa kohtuullinen lahjapino jo odottaakin aattoa.

Olohuoneen pöytä sai taas uuden kynttiläasetelman

Tähtihän ei tietysti näytä miltään valoisalla, mutta pimeällä se antaa mukavasti pehmeää valoa ja tunnelmaa

Yksi neidin huveista on lueskella lehtiä ja nyt luettavaa on ollut, sillä vähän joka viikko löytyy postilaatikosta uusi lelukuvasto, jota sitten luetaan ja kannetaan mukana (vielä on kivaa, kun lähinnä kuvast kiinnostaa eikä niinkään ne lelut). Tässä vuorolla Stockan Premiere-lehti.

Kaiken tämän odotuksen keskellä olen myös innostunut kutomaan. Ensimmäisenä urakkanani oli kutoa neidille villasukat. Koskaan ennen en ole saanut sukkia tehtyä ja ala-asteella käsityötunnilla aloitetut sukatkin on edelleen kesken. Vanhasta muistista osasin kuitenkin luoda silmukat ja oikeat ja nurjat silmukatkin jotenkin onnistuivat ja netistä osoitteesta: http://pilttipiiri.fi/jutut/perhe-ja-vapaa-aika/vauvan-villasukka löysin hyvän ohjeen, jota noudattamalla sain kuin sainkin sukat aikaiseksi. Sukista innostuneena päätin kutoa neidille myös pipon, johon virkkasin pari kukkaa koristeeksi (ja minähän en ole ala-asteen jälkeen virkkuukoukkuunkaan koskenut, joten sinäänsä ihme sekin). Nyt työn alla on taas pipo ja tähän pipon suunnittelin tekeväni korvat.

Neidistä kuvan ottaminen on toisinaan haasteellista kun paikoillaan ei malttaisi millään olla. Onneksi on kirjat joilla neidin saa olemaan aloillaan, niin ja tietysti myös syli.

Tässä vielä lähempi kuva piposta