maanantai 12. maaliskuuta 2012

Elämähän on yhtä juhlaa

Meidän isukki se vanheni viikonloppuna jälleen ja sitä sitten juhlittiin kakkukahveilla kera sukulaisten.Tiitiäinen varasti jälleen kerran shown, mutta se tuskin haittasi päivänsankaria.


Tarjoilut jäivät vähän vähäiselle kun lauantai aamu valkeni kuumeisena enkä viitsinyt enää leipoa, mutta täykkäri ja voileipäkakku oli perinteisesti ja kaupan pakaste coctailpiirakoilla vähän jatkettiin settiä. Hyvinhän se meni näinkin eikä jäänyt niin paljoa itselle juhlinnan jälkeen tuhottavaksi.


Voileipäkakun kanssa meinasi tulla pientä tuskaa kun olin Mammuttimarkkinoidessani unohtanut osan tarpeista, mutta onneksi aina voi soveltaa ja hyvin se tuntui tekevän kauppansa noinkin.
 

Täytekakusta tuli todella hyvän makuinen. Noh, voiko kinuskilla ja lakkahillolla mennä pieleen? Se oli jokatapauksessa miehen toive, joten pitihän sitä noudattaa.
 

Lähikuvaa kakun suklaaperhosista, jotka eivät ihan onnistuneet kun en vaan jaksanut perjantai illalla niin kauheasti yrittää. Hienosti näkyy kuvassa vielä virhe pursotuksessakin, mutta enhän minä olekkaan mikään leipuri.


Tiitiäinen rusetteineen oli taas huomion keskipisteenä. Hiukan meinasi kyllä naurattaa kun laitoin neidille päälle mekon, jonka kokolapussa luki: name it new born 2-4kk. Noh sopiva se oli edelleen Tiitiäiselle (kuvassa mekko on ihan kasassa), vaikka onkin edellisen joulun saldoa ja yli vuoden jo ollut käytössä - ai miten niin vauvan vaatteet on sopivia vain pari viikkoa??

1 kommentti:

Pieni viesti visiitistäsi on aina tervetullut.